Kissalyhty oli tämän joulun viime tinkaan tullut lahjaidea. Lyhty meni lahjaksi kotiväelle ja sisällä on heidän nykyinen sekä edellinen kissansa kotitalon terassilla. Alkuperäinen idea lähti siitä että heidän nykyisellä kissalla, pyhä birma Topilla on villaisen tuntuinen turkki ja muistin huovutusvillapussissani olevan ihan saman tuntuista ja saman väristä villaa. Sitten mietin että huovutetun Topin voisi laittaa valaistuun lyhtyyn ja lisätä myös edellisen kissan Helgan. Aikaa jouluun oli enää vähän, mutta tässä kohtaa idea tuntui jo pakolliselta toteuttaa. Mies keksi että lyhtyyn voisi lisätä kotitalon terassin, johon saisi myös valot kivasti kiinnitettyä.
29.12.2021
26.12.2021
22.12.2021
16.12.2021
Nallekotiprojekti: Minipuuhat 2021
Kuvapostaus vuoden 2021 miniatyyripuuhista, kun aiheesta ei näköjään ollut vielä yhtään postausta tältä vuodelta.
Kesällä mökkireissulla innostuin askartelemaan minikirjoja. Alunperin tarkoitus oli tehdä vain Harry Potter-kirjat, joita varten olin valmiiksi tulostanut kannet. Halusin kumminkin tehdä kirjoja lisää ja leikkelin mitä tahansa kanneksi kelpaavia kuvia muutamasta vanhasta aikakauslehdestä, joita mökiltä sattui löytymään. Tuloksena kirjojen lisäksi myös muutama valokuva-albumi ja vähän herkkuja.
9.12.2021
Mehiläisvahaliinoja
Välillä tuntuu hullulta käyttää kertakäyttöistä tuorekelmua tilanteissa, joissa se ei edes pääse likaantumaan. Olin kuullut että tähän tarkoitukseen on olemassa mehiläisvahaliinoja, joita on myös helppo valmistaa itse. Kokeilemaan siis.
Käyttämäni tarvikkeet:
- Puuvillakankaan paloja, reunat ommeltu siksakilla
- Kimpale mehiläisvahaa
- Raastin
- Leivinpaperia muutama arkki
- Silitysrauta
Homma alkoi mehiläisvahan raastamisella, joka olikin tässä työläin vaihe. Vaha on ensin melko kovaa ja pehmetessään tarttuu helposti sormiin ja raastimeen. Vahaa ei onneksi kumminkaan kovin suurta määrää tarvitse per liina. Vaivaa saa nähdä sitten vielä siinä, jos haluaa saada raastimen tämän jälkeen puhtaaksi :D Itse en ole tässä vielä onnistunut, toivotaan että tarpeeksi monta kierrosta tiskikoneessa lopulta tekee tehtävän. Kuuleman mukaan samaa raastinta voi kumminkin huoletta edelleen käyttää ruuanlaitossa.
Liina laitetaan leivinpaperin päälle ja vahaa ripotellaan tasaisin välein. Päälle toinen leivinpaperi ja sitten silitetään kolmen pisteen teholla päältä. Kun vahat ovat sulaneet, tarkistetaan jäikö kuivia plänttejä, ripotellaan niihin kohtiin lisää vahaa ja silitetään uudelleen. Itse vielä lopuksi käänsin liinan leivinpaperien välissä toisin päin ja silitin kertaalleen uudelleen. Sitten parin minuutin odotus että vaha ehtii kuivua, ja valmista tuli.
Liinat ovat olleet käytössä käteviä. Ne muotoutuvat kulhon päälle sopivaksi, kun kädellä hetken lämmittää taitoksen kohdalta. Yhtä tiiviisti ne eivät aina tunnu tarrautuvan kuin tuorekelmu, mutta enimmäkseen käytän niitä asioissa joissa se ei ole niin tärkeääkään. Kelpo kokeilu joka tapauksessa!